Lukunäyte  Koira jolla oli suden sydän

Kun hän näki sen, Siirin ajatuksiin ei mahtunut mitään muuta kuin se, että suuressa häkissä oli susi eikä koira. Eläimen silmät olivat keltaiset, turkki oli paksu ja harmaavivahteinen. Siinä oli kuitenkin myös tiettyä koiramaisuutta ja hetken ajateltuaan Siiri tiesi olevansa kasvokkain puolisuden kanssa. 

Eläimen silmissä oli kauhua. Taas uusi ihminen. Siiri näki, että se oli väsynyt. Väsynyt valvomaan, väsynyt pelkäämään. 

Jostain syystä Siiri jähmettyi paikoilleen. Hänen katseensa oli jumittunut suden villiin katseeseen, ja Siiri joutui haukkomaan henkeään huomattuaan miten syvät suden silmät olivat. Hetken ajan näytti kuin niissä olisi väreilleet kaikki sateenkaaren värit, eikä tyttö saanut henkeä. Hän vain tuijotti ja tunsi samalla, kuinka nuo pohjattomat silmät vetivät häntä oudolla, kiehtovalla tavalla puoleensa. Samassa hänestä tuntui, että hän hukkuisi tuohon pyörteilevään katseeseen, joka oli muuttunut hetkessä kuohuvaksi aallokoksi.